Ratkaisuja Tatun sopimusrikkomukseen ja valehteluun

Tatu oli rikkonut sopimuksen isänsä kanssa ja valehdellut jälkiä peittääkseen. Pyysimme ehdottamaan ratkaisuja tilanteeseen (http://www.educons.fi/rangaistus/) ja saimme yhteensä kymmenen vastausta. Suuri kiitos niistä! Ne toivat hienosti esiin lukuisia näkökulmia asiaan. Seuraavassa otteita vastauksista sijoiteltuna erilaisia toimia kuvaavien otsikoiden alle:

  1. Syiden pohdinta – pyrkimys ymmärtää, mitä tapahtui
    ”Oppimisen esteet voivat liittyä opetuksen puutteellisuuteen, ajankäytön hallintaan tai vaikkapa huonosti nukuttuun tai liian lyhyeen uneen.”
    ”Vanhemmilla voi olla työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia tai he eivät muuten osaa olla tukena.”
    ”Kohtuuttomien rangaistusten pelko saa lapsen herkästi salaamaan tai valehtelemaan. Myös rajojen puuttuminen voi saada aikaan pelkoa.”
    ”Ripa voisi todeta, että Tatua varmaankin pelotti kertoa tapahtuneesta ja samoin isän reaktio valehteluun ja epäonnistumiseen kokeessa. Ehkä Tatu saisi silloin rohkeutta ja tilaa kertoa itse, miten tehtävien tekeminen jäi ja kynnys aloittaa kasvoi ja kasvoi.”
    ”Ehkä Tatun oli tarkoitus tehdä tehtäviä, mutta ne vain siirtyivät kunnes aika loppui.”
  2. Omien tunteiden kuvaaminen
    ”Ripan roolissa kertoisin myös pettyneeni Tatuun, sillä luotin hänen hoitavan tämän asian kunnolla.”
  3. Etenemiskeinon tarjoaminen Tatulle
    ”Sovitaan selkeät tavoitteet ja kannustetaan lasta hyvissä ajoin pyytämään apua, jos tuntuu vaikealta tai tuntuu ettei tavoitteisiin kyetä.”
    ”… saa uuden mahdollisuuden näyttää luotettavuutensa ja tunnollisuutensa seuraavassa kokeessa …”
    ”Kokeen uusiminen on tarpeeksi hyvä rangaistus.”
    ” Tulevaisuudessa sovittuihin asioihin käytettävä aika priorisoidaan niin, että työ tehdään ennen vapaa-ajan harrasteita.”
    ” Tarjoutui auttamaan jatkossakin esim. viikonloppuisin sovittuna aikana. Ja ehdotti keskustelua matematiikan opettajan kanssa. Ehkä he yhdessä löytäisivät hyvän ratkaisun Tatun riittävän hyvien matematiikan taitojen saamiseksi.”
  4. Ehdotusten kysyminen Tatulta itseltään
    ”Jos olisin Ripa, kysyisin Tatulta, miten hän itse menettelisi asiassa, ja selvittäisin, miksei hän voinut olla rehellinen.”
    ”Ripa antaisi Tatun tehtäväksi keksiä harjoitustehtävien kotona tekemisen lisäksi toisen tavan (tapoja) opiskella matematiikkaa.”
    ”Hän kysyi Tatun ajatuksia matematiikan opiskelusta.”
    ” Tatua pyydetään itse keksimään ratkaisu ongelmaan. Ja kun hän itse keksinyt ratkaisun, pyytää vanhempaansa kuuntelemaan ja hyväksyttämään sen ja kenties vanhemmat vielä siinä hienovaraisesti antaa vinkkejä.”Mitä tehdä?
  5. Rankaiseminen, seurauksista kertominen tai niillä uhkaaminen
    ”… aiheesta käydään vakava keskustelu että tällaista ei voi tapahtua enää. Keskustelussa olisi hyvä tuoda ilmi että jatkossa valehtelu ja salailu ovat tekoja joista on seuraukset (esim puhelin pois tai joku muu kiva juttu vähemmälle)”
    ” Näin ei heti tule rangaistusta vaan ensin keskustellaan asiasta ja varoitetaan mitä seuraa jos noin toimii vielä ja kuitenkin samalla antaa nuorelle uuden mahdollisuuden näyttää että häneen voi luottaa ja sovitut pidetään.”
    ” Niin kauan kun aiemmin jo sovitut tehtävät ovat tekemättä, ei harjoituksiin ole menemistä.”
    ” Valehtelusta jokin rangaistus; esim. kännykkä/pelit pois pariksi päiväksi, viikkorahan jäädytys. Ennen seuraavaa koetta harkat väliin koetta edeltävinä päivinä.”
    ” Ripa lausukoon Tatulle, että hakkaa tämän niin että Tatu on tänään musta ja ensi viikolla vähän erivärinen, ellei uusintakokeesta tule kiitettävää.”
  6. Kannustus tai palkkion lupaaminen
    ”… tehdään selväksi että on olemassa erilaisia mahdollisuuksia oppia ja opiskella ja että oppiminen on oikeasti kivaa kun oppimisen esteet saadaan poistettua.”
    ”Onnistuneesta suorituksesta voi sittten palkita vaikka yhteisellä hamppariaterialla tms asialla joka nuorelle mieleen.”
    ”Ripa voisi kannustaa Tatua kertomalla, että matematiikkaa voi kyllä edelleen treenata kotona isän kanssa, ja ettei mitään ole menetetty tulevaisuuden suhteen, yksi koe on kuitenkin yksi koe vain.”
    ”Jotta vaatimukset eivät käy liian ankeiksi, hyvin ja sovitusti tehdystä työstä voidaan antaa myös jotain ylimääräistä positiivista kannustetta esim. vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyen.”
    ” Koetuloksesta jokin porkkana (rahaa, leffaan, peliä katsomaan tms.)”
  7. Seuraaminen
    ”… tällä kertaa kun ei ole työmatkaa, voisi tehtävien tekoa seurata tarkemmin.”
    ”Tekemättä jääneet tehtävät tehdään valvotusti, jotta asia tulisi opeteltua.”
    ” Vanhemmat valvovat, että Tatu toimii tehdyn ratkaisun mukaisesti.”

Hyvitys

Syiden pohtiminen on varmaankin luonnollinen reaktio meille kaikille. Tässä on hyvä muistaa ajattelun ja uskomusten vaikutus havainnointiin. Huomaamme Tatun käyttäytymisessä helpoiten sellaisia asioita, jotka tukevat ennakkokäsityksiämme. Asioiden muut puolet saattavat jäädä kokonaan huomaamatta. Syiden pohtiminen voi myös johtaa meidät eläytymään Tatun tunteisiin ja ymmärtämään niitä. Jos tämä välittyy Tatulle edes pyrkimyksenä ymmärtää ja hyväksyä hänen tunteensa, se voi lisätä hänen rohkeuttaan kertoa itse, mitä tapahtui, kuten eräässä ratkaisuehdotuksessa todettiin.

Ripan omien tunteiden kuvaaminen sisältyi vain yhteen ratkaisuehdotukseen. Tapahtunut tarjoaa mahdollisuuden kuvata Tatun käyttäytymisen vaikutusta toiseen ihmiseen, isään. Se tilaisuus kannattaa hyödyntää. Vanhempi on lapselle tärkeä ihminen, vaikka murrosikäinen usein varookin kaikin tavoin tuon tärkeyden näyttämistä.

Etenemistavoista puhuessaan Ripan kannattaa kertoa selvästi omat odotuksensa. Samalla hän voi avata omaa ajatteluaan oikeasta ja väärästä. Tatun ideoita kannattaa hyödyntää ja tarjota hänelle vähintään kaksi vaihtoehtoa, mistä valita. Vaikka mikään vaihtoehto ei olisi Tatulle kovin mieluinen, vähiten ikävän vaihtoehdon valinta on hänen valintansa ja sitouttaa häntä toimimaan valinnan mukaisesti.

Rankaisemiseen ja palkitsemiseen sisältyy yleensä ehto: Jos teet niin kuin minä sanon, vältät rangaistuksen tai saat palkkion. Hankalana puolena näissä on, että ne eivät juurikaan motivoi muuhun kuin rangaistuksen välttämiseen tai palkkion ansaitsemiseen. Motivaatiota itse asiaan, matematiikan opiskeluun, niillä on vaikea saada aikaan.

Valehtelun osalta on keskustelu ja omien arvojen avaaminen Tatulle todennäköisesti rangaistusta tehokkaampi keino saada asia kuntoon. Tatu, kuten eräässä vastauksessa todettiin, todennäköisesti tietää tehneensä väärin. Silloin kannattaa kertoa keinoja, joilla teon voi hyvittää. Se voi johtaa neuvotteluun, missä vielä tarkennetaan hyvitystapa. Siinä Ripa voi ottaa huomioon sellaiset Tatun tarpeet, joita ei ensin tullut ajatelleeksi. Yksipuolinen rangaistusten tai palkkioiden määrääminen harvoin johtaa hyvään tulokseen. Vaikka vanhemman tuleekin asettaa rajat, joista ei neuvotella, se ei tarkoita, ettei olisi runsaasti myös neuvoteltavissa olevia asioita. Aktiivinen päätöksentekoon osallistuminen edistää myös lasten moraalista pohdiskelua.

Lopuksi on vielä syytä todeta, että kaikki tapaukset, tilanteet ja ihmiset ovat erilaisia. Kaikkeen sopivia patenttiratkaisuja ei ole olemassa. Erilaisia vaikutusmekanismeja voi kuitenkin oppia ymmärtämään ja löytämään sitä kautta parhaita ratkaisuja juuri omaan tilanteeseen.

Apua vanhemmille

Piditkö tästä? Jaa se muillekin:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *