… jatkoa Ratkaisuideoiden kirjaamisen jälkeen Venla ja Samppa pääsivät käsittelemään niitä. Sampan pari hurjempaa ideaa auttoivat Venlan hurjimpien ehdotusten karsimisessa. Ja mikä oivallus Sampalta: Hän pyysi Venlaa tekemään ehdotuksen jäljelle jääneestä ideasta, joka näytti olevan molempien hyväksyttävissä. Hän myös antoi reunaehdon, jonka puitteissa voisi hyväksyä Venlan ehdotuksen. Sarjakuvaotteet kirjasta Jäntti, L. & Hirvonen, K. (2018). …
… jatkoa Opettaja kiinnostui erityisesti, kun hän kuuli, että Venlan tukemiseen oli riittänyt tunteiden hyväksyminen, kuunteleminen ja kysyminen. Oppilaan auttaminen juuri sen verran, että hän pystyy itse ratkaisemaan ongelmansa, oli ollut opettajalle selvää jo ensimmäisistä harjoitteluista lähtien. Aina siihen ei vain tahdo löytyä työkaluja. Tai olisiko sitten kysymys vain oppilaiden suuresta määrästä ja käytettävissä olevasta …
… jatkoa Valmentaja halusi ottaa puheeksi vielä yhden asian ja kuulla Tatun mielipiteen siitä. Tyypilliseen tyyliinsä hän hoiti homman neuvomatta, koska haluaa kannustaa pelaajia omaan ajatteluun ja pelin analysointiin. Tämä oli tällä kertaa nopeasti hoidettu, koska Tatu oli ilmeisesti itse huomannut saman kehittämistarpeen. Lopuksi valmentaja sanoi vielä yhden hyvän asian Tatun pelissä. Innostus lajiin näytti …
… jatkoa Ripa ei ollut uskoa korviaan, kun Tatu kertoi, mitä pukukopissa oli tapahtunut. Valmentaja kysyi ja kuunteli sekä auttoi Tatua näkemään kaikki puolet suorituksestaan. Itse asiassa Tatu näytti keksivän itse kaikki parannuskohteet pelissään. Sarjakuvaotteet kirjasta Jäntti, L. & Hirvonen, K. (2016). Murkkumotivaation avaimet. Valmentajalla oli vielä yksi asia mielessä, jota hän halusi Tatun pohtivan, …
… jatkoa Ripa osoitti tiukassa paikassa mestarillista ajatustensa hallintaa, mikä auttoi häntä hillitsemään itsensä ja olemaan tuputtamatta omia ideoitaan. Kysyminen parhaalta asiantuntijalta, lapselta itseltään, näytti tässäkin tapauksessa kannattavan. Lapsilla on ihan omat aivot, kun ne vain saa käyttöön, Ripa mietti itsekseen maustaessaan kalafileitä. Sarjakuvaotteet kirjasta Jäntti, L. & Hirvonen, K. (2016). Murkkumotivaation avaimet. … jatkuu
… jatkoa Ripa epäili hiukan, oliko hänen apunsa liian niukkaa (ks. edellinen osa), mutta tässä tapauksessa kysyminen näytti kannattavan. Se oli näköjään juuri oikea sysäys saada Susa miettimään asiaa itse. Ja mikä parasta, Susa mietti aivan oma-aloitteisesti, mitä voisi ensi kerralla parantaa. Ripa ei lähtenyt tässäkään neuvomaan. Alkoi ilmeisesti jo uskoa tapaansa kysyä. Hän myös …
… jatkoa Meillä vanhemmilla on taipumus tehdä asioita lastemme puolesta. Lähtiessämme sille tielle opimme hiljalleen tekemään heille kuuluvia asioita yhä paremmin ja tehokkaammin. Ja mitä sujuvammin opimme niitä itse tekemään, sitä harvemmin maltamme katsoa lastemme ponnistelua niiden parissa. Ripa näyttää olevan luontainen onnistuja tämän ansan välttämisessä: Sarjakuvaotteet kirjasta Jäntti, L. & Hirvonen, K. (2016). Murkkumotivaation …
Oletko tullut ajatelleeksi, että jokainen yli kolmivuotiaan lapsen vanhempi on jo ohjannut ilmiöoppimista? Kyllä, juuri sitä samaa, mistä on viime aikoina puhuttu paljon koulujen uusien opetussuunnitelmien yhteydessä. Lapsella on kiinnostuksen kohde, hän esittää siitä kysymyksiä ja pyrkii ymmärtämään kyseessä olevaa ilmiötä. ”Kuinka kivet kasvavat?”, ”Miksi ihmisellä on napa?”, ”Miksi äidit nukahtavat aina kesken elokuvan?” Ilmiöoppimisen …
Vanhempi, tiesitkö että olet ohjannut ilmiöoppimista? Lue lisää »
Anssi pääsi kesäksi leikkaamaan ruohoa. Heti työpaikasta kuultuaan hän päätti tehdä homman niin hyvin kuin pystyisi ja aloitti miettimällä, mikä nurmikko on ja mitä tärkeää tehtävää se maailmankaikkeudessa toteuttaa. Hän mietti, onko se osa luontoa vai ihmiskäden väkinäinen aikaansaannos. Pohti myös, keille tekee työtään, mitkä ovat näiden perimmäiset toiveet, mitä hyötyä he siitä saavat ja …
Tästä pääsee tarvittaessa muistelemaan edeltäviä tapahtumia Samppa oli tyytyväinen. Hän ei voinut olla kertomatta Ripalle kuinka asiat lopulta järjestyivät. © Katariina Hirvonen & Lauri Jäntti jatkuu …
Sivuston piirrokset Katariina Hirvonen
Educons Oy | Tekniikantie 12 (Innopoli 1) | 02150 Espoo | Puh. +358 400 423191 | www.educons.fi
© 2020 Educons Oy
Design by Johanna Koskimies