Tavoitteet ja niiden merkitys on ollut aikaisemminkin esillä tässä blogissamme, mm. ”Me lykkääjät” ja ”Opiskelun tarkoitus? Elämän tarkoitus?”. Kesällä ainakin jossain vaiheessa jokainen meistä tyypillisesti hengähtää hetkeksi ja pohtii tulevaisuutta. Siksi saattaa olla juuri oikea hetki antaa muutama vinkki tavoitteiden hyvään asettamiseen. Ajatukset ovat pääosin kirjasta Alder H: NLP for Trainers.
Siispä vinkkeihin:
1. Tavoitteen kannattaa olla positiivisesti määritelty, jotta se olisi houkutteleva ja haluttu. Positiivista kohti on paljon hauskempaa kulkea ja lisäksi se antaa tarkempaa suuntaa, kuin vain irtipääsy jostakin negatiiviseksi koetusta. Määrittelemällä tavoite positiiviseksi ei myöskään tarvitse tavoitetta ajatellessa käsitellä aina sitä mahdollisesti ikävää lähtötilannetta, mistä halutaan eteenpäin.
2. Tavoitteen tulee olla oma sillä tavoin, että se on mahdollista saavuttaa omin voimin. Siihen ei kannata sisällyttää sellaisia asioita, joihin itsellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Jos tavoitteesi liittyy johonkin ryhmään, jossa olet jäsenenä, kannattaa huomioida oma roolisi tässä ryhmässä. Johtavassa roolissa omat tavoitteesi voivat olla enemmän muiden panoksista riippuvaisia kuin rivijäsenellä.
3. Tavoitteen tulee olla riittävän tarkasti määritelty. Kannattaa kysyä kuka, missä, milloin, kuinka. Aseta myös selvät määrälliset arvot silloin, kun se on mahdollista. Esimerkiksi: ”osaan selittää tämän oppikirjan keskeisen sisällön opiskelukaverilleni tuohon päivään mennessä, mikä tarkoittaa ensimmäisenä päivänä kokonaisuuden hahmottamista sisällysluettelon, johdannon ja yhteenvedon avulla sekä sitten yhden luvun opiskelua päivässä. Sen jälkeen kertaan kaksi lukua päivässä, sitten kolme ja lopulta neljä. Viikonloppuisin lepään ja otan rennosti.” Näin kokonaisuus tulee käytyä läpi neljä kertaa sopivin välein ja keskeiset asiat ovat hyvin muistissa määräpäivään mennessä. Tärkeää on pilkkoa isommat tavoitteet sopivan kokoisiin osiin.
4. Kannattaa miettiä, mistä tietää saavuttaneensa tavoitteen. Joskus saavuttamisen kriteeri on hyvin selvä, esimerkiksi keihäänheiton karsintarajan 70 m ylittäminen. Opiskelussa parhaita testejä on kokeilla hankitun tiedon tai taidon soveltamista käytännön tilanteessa. Edellisen kohdan esimerkissä saattaa riittää kyky selittää oppikirjan keskeinen sisältö opiskelukaverille niin hyvin, että saa tältä palautetta muodossa tai toisessa asian hyvästä hallinnasta. Jos saavuttamisen kriteeri on vaikea määritellä, voi aina miettiä eri aistikanavien pohjalta mitä näkyy, kuuluu ja miltä tuntuu, kun tavoite on saavutettu.
5. On hyvä pohtia, mitä resursseja tavoitteen saavuttaminen vaatii ja ovatko ne käytettävissä. Yleensä fyysiset ja henkiset resurssit merkitsevät enemmän kuin materiaaliset. Ura ei ehkä urkene ainakaan kovin helposti baletin ensitanssijana, jos painosi on 130 kg. Henkisten resurssien olemassaolosta kertoo kutkuttava houkutus lähteä liikkeelle. Materiaalinen puolikin on hyvä tarkistaa. Perustestinä riittävien resurssien olemassaololle voit kokeilla, kuinka hyvin pystyt mielikuvissasi näkemään tavoitteen toteutuneena. Jos se on aivan mahdotonta, tavoitetta kannattaa hioa kunnes kuvittelu alkaa onnistua.
6. Onko tavoitteesi koko riittävän iso motivoidakseen, mutta ei niin valtava, että se tuntuu toivottomalta. Isot tavoitteet kannattaa pilkkoa pienemmiksi ja pieniltä tuntuville voi asettaa lisää vaatimuksia, jotta saat ne haastaviksi ja sitä kautta motivoivammiksi.
7. Viimeiseksi tulee hyvin tärkeä tarkistuskohde, jota kutsumme ekologiaksi. Siinä katsotaan tavoitteen saavuttamisen vaikutukset muihin tärkeisiin omiin tavoitteisiin sekä myös ympäristöön, lähelle ja joskus kauaksikin. Esimerkiksi omaan harrastukseesi liittyvä tavoite saattaa haitata jotakin perheeseesi liittyvää tavoitetta. Työhösi liittyvällä tavoitteella voi olla vaikutuksia jopa maapallon toiselle puolelle. Mieti siis lopuksi, mihin kaikkeen tavoitteesi toteutumisella on vaikutusta ja vaatiiko se tästä näkökulmasta vielä hiomista.
Onnea matkaan!