”Insinööri Jyrkänne, salaisesti humoristinen ja melankolinen mies, jäi hajamielisesti tuijottamaan ulos sumunhimertävälle kadulle, kunnes odotus oli kehittynyt huippupisteeseensä. Sen jälkeen hän varovasti herätti juoksupojan, joka ponnahti huoneen toiselle puolelle kuin aaveen edessä, ja ilmoitti lyhyesti, että herrasväki sai rauhassa painua koteihinsa heti paikalla ja pitää vielä pyhien yli yhden ylimääräisen päivän joululomaa.”

Näin kirjoitti Mika Waltari vuonna 1930 Kansan Kuvalehdessä eräässä lukuisista joulutarinoistaan. Siinä konttorin esimies pohti elämäänsä ja päätti tehdä jotakin epätavallista. Hän päästi ensin henkilökuntansa pidennetylle joululomalle ja jatkoi sitten hyvien tekojen tekemistä. Hän osti Kauppatorilta joulukuusen ja lahjoitti sen halvimpia kuusia kyselleelle pikkupojalle. Siitä hän osui autopirssin kohdalle ja rupesi juttelemaan autonkuljettajan kanssa. Kuljettaja kertoi surevansa koko yön kestävää töissäoloaan jouluaattona, koska kotona odotti joulu, vaimo ja kaksi lasta.

Helsingin Taksiautoilijat ry

Jyrkänne oli poikamies ja valmistautui viettämään yksinäistä joulua. Äkkiä hän sai idean. Hän kysyi, paljonko autonkuljettaja otaksui ansaitsevansa jouluyönä. Saatuaan arvion, hän tarjoutui maksamaan summan kolminkertaisena, mikäli autonkuljettaja antaisi auton hänen käyttöönsä jouluyöksi. Asia sovittiin ja jouluaattona Jyrkänne vaihtoi henkilöllisyytensä autonkuljettaja Simon Pöntyseksi virka-asua myöten.

Aattona hän sai paljon kyytejä, juomarahojakin, ja kohtasi erilaisia ihmisiä. Eräässä vaiheessa iltaa löytyi autosta sinne unohtunut käsilaukku. Laukun sisällä oli osoite, josta omistajakin muistui kyydittäjän mieleen. Hän päätti palauttaa laukun. Loppu oli onnellinen. Kaksi yksinäistä kohtasivat ja nainen pyysi kiitokseksi autonkuljettajan sisälle jouluaterialle. Lähtiessään myöhään yöllä lumiselle autolle Jyrkänne tiesi, ettei hänellä enää koskaan tulisi olemaan yksinäistä joulua.

Tämä kertomus palaa jouluisin mieleeni. Kaunista on Jyrkänteen oivallus hyväntekemisen tuottamasta onnellisuudesta Dickensin Joulukertomuksen tapaan. Ehkä kuitenkin kiehtovinta on Jyrkänteen idea vaihtaa roolia autonkuljettajan kanssa, kohdata ihmisiä ja tällä tavalla saada aikaan monella tavoin yhteenkuuluvuutta ja toisista ihmisistä välittämistä.

Tuollaista moninkertaista hyvän kertautumista toivon meidänkin yrityksenä saavan aikaan. Terve yritys on jo sinänsä hyvä asia; ihmisten työllistyminen ja verojen maksaminen edesauttaa hyvää. Jouluna tuen antaminen erilaisille avustusjärjestöille on myös arvokasta yritysten tekemää hyväntekeväisyyttä. Silti kaipaan hyvän monistamiseen vielä jotain vähintään yhtä lennokasta ideaa kuin insinööri Jyrkänteellä tuossa kertomuksessa.

Yhtenä askeleena kohti hyvän suurempaa kertautumista julkistamme vuodenvaihteessa uuden koululaisten ja opiskelijoiden vanhemmille suunnatun verkkokurssin. Olemme koonneet siihen yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon toimintamalleja lasten ja nuorten oppimisen tukemiseen. Kurssi tulee olemaan saataville kaikkialla Suomessa, jopa ulkomaillakin. Sen tuotto tukee myös ympäri vuoden tekemäämme vapaaehtoistyötä.Voit tutustua uutuuteen ennakkoon tästä.

Haluamme kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja ystäviämme kuluneesta vuodesta. Samalla toivotamme parhainta joulua ja uutta vuotta!

Educons toivottaa hyvää joulua!

Alun tekstilainaus teoksesta: Mika Waltari, Joulutarinoita. WSOY Helsinki 2008.

Piditkö tästä? Jaa se muillekin:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on google
Share on email

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *