Ravintolakoulun opettajan yllättävä kokeilu

Vaihdoimme ystäväni kanssa illallisen äärellä kuulumisia. Kerroin innostuneena meidän uudesta verkkovalmennuskurssista, jota olemme työstäneet monta kuukautta. Keskustelu jatkui luontevasti yhteiseen pohdintaan lasten ja nuorten motivoinnista, toisten ihmisten kohtaamisesta ja kannustamisesta. Keskustelun lomassa muistimme välillä nauttia pääruuastammekin. Ystäväni toimii eräässä ravintolassa kokkina ja hän päätyi muistelemaan omaa nuoruuttaan ja opetuskokemuksiaan siviilipalvelusaikoina ravintolakoulussa.

Ystävääni inspiroi eniten ravintolakoulun opettajana opiskelijoiden innostuksen synnyttäminen uuden oppimista kohtaan.  Hänen mieleenpainuvin opetuskokemuksensa sattui erään kokkiopiskelijan kohtaamisessa. Opiskelija ei nimittäin suostunut kokeilemaan uusia opetettavia asioita. Opiskelijan motivaation puute ja usko omaan paremmuuteen keittiössä teki hänestä vaikeasti opetettavan ja opettajan silmissä hankalan. Kokkiopiskelijan omien sanojen mukaan hän osasi jo kaiken, mitä hänen vuosikurssillaan oli hänelle tarjottavanaan. Omasta mielestään hän osasi jo sen, mitä lounasruokien valmistamisesta pystyi oppimaan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijana.

Kokit

Opiskelija ei suostunut tekemään kuuliaisesti hänelle määrättyjä tehtäviään vaan niskuroi. Ravintolamaailmassa tärkeän hierarkian vuoksi olisi kullanarvoista oppia hyväksymään esimiesten antamat tehtävät ja puhaltaa yhteen hiileen, jotta työnjako olisi mahdollisimman sulavaa ja työnteko tehokasta. Ystäväni mietti pitkään, kuinka hän saisi motivoitua opiskelijan vuosikurssinsa mukaiseen opiskeluun.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat vastasivat ravintolakoulussa lounaan organisoinnista ja järjestämisestä ja vanhempien vuosikurssien opiskelijat vastasivat a la cartesta. Erään vaikean päivän jälkeen ystäväni ilmoitti tälle epämotivoituneelle opiskelijalle: ”Huomenna sinä vastaat a la carte menusta.” Opiskelijan silmät olivat kiiltäneet innosta ja samalla hermostuneisuus oli paistanut hänen kasvoiltaan. Opiskelija otti tehtävät niin vakavasti kuin suinkin ja teki ne tunnollisesti.

Ystäväni näytti opiskelijalle uskovansa hänen kyvykkyyteensä, jolloin uusien tehtävien antaminen toimi opiskelijalle luottamuksen näyttämisenä. Tuon a la carte -päivän jälkeen opettajalla ei ollut enää vaikeuksia motivoida opiskelijaa muihin tehtäviin.

Opiskelijan motivaation syntyä edesauttoivat todennäköisesti hänen kyvykkyytensä tunnustaminen, vastuun saaminen sekä yhteenkuuluvuuden tunne. Opettajan vastuunannon eleen avulla opiskelija tuli kuulluksi. Ystäväni alusta alkaen tiesi, että opiskelija oli taitava, hänen täytyi vain osoittaa opiskelijalle usko hänen kykyihinsä, jonka avulla opiskelija motivoitui hänelle annettaviin tehtäviin, myös niihin oman vuosikurssinsa helppoihin.

Piditkö tästä? Jaa se muillekin:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on google
Share on email

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *