Tartuin innolla Anne Lene Johnsenin ja Elin Natåksen paljon mainostettuun kirjaan Ymmärrä matematiikkaa. Halusin selvittää, mikä on se juttu, jolla kirjoittajat auttavat ylittämään matematiikkaan liittyvät vaikeudet. Kantavaa ideaa ei tarvinnut etsiä kauaa: He aloittavat peruskäsitteiden opetuksesta. Näin he varmistavat, että oppilailla on työkaluja ajattelun hallintaan ja informaation lajittelemiseen. Eikä tässä tarkoiteta mitään erityisen matemaattisia käsitteitä, vaan aivan tavallisia, kuten esimerkiksi väri, muoto, koko, paikka, lukumäärä, ääni, pinta, lämpötila, maku, haju, aika, muutos, nopeus tai paino. Toki näiden lisäksi tarvitaan myös monenlaisia opittavaan asiaan liittyviä käsitteitä.

Kaikkihan nyt peruskäsitteet ymmärtävät, tulee ensimmäisenä mieleen. Kirjoittajien kokemuksen mukaan näin ei ole. Se on tyypillinen aikuisen harhakäsitys, joka johtunee siitä, että peruskäsitteet yleensä ovat aikuiselle niin tuttuja ja tiedostamatta käytettyjä työkaluja.

Käsitteet hukassa

”Älä erehdy pitämään itsestään selvänä, että lapsi on oppinut tärkeät käsitteet”, Anne ja Elin varoittavat ja jatkavat: ”Älä aliarvioi perusasioiden opettamisen merkitystä. Aikuisen voi olla vaikeaa huomata, milloin tällaisia peruskäsitteitä on jäänyt oppimatta – milloin ongelmana voi olla eri muotojen tai muiden käsitteiden erottelu. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä – emmehän me aikuiset tule edes ajatelleeksi, kuinka me käytämme näitä käsitteitä koko ajan. Emme tiedä, että ne on joskus pitänyt oppia, vaan kuvittelemme tietoisuuden niistä kehittyneen meissä jotenkin itsestään – mikäli ylipäätään tiedostamme koko tietoisuutta.”

Miksi käsitteet sitten ovat niin tärkeitä? Tarvitsemme niitä jatkuvasti informaation tunnistamiseen ja lajitteluun. Käsite on luokiteltu ilmiö ja sanat ovat käsitteiden symboleja. Kaikki jäsentäminen ja oppiminen perustuu käsitteisiin. Käsitteet luovat järjestyksen ja helpottavat muistamista. Jos käsitteissä on aukkoja, on vaikea seurata opetusta. Ei ole työkaluja asettaa informaatiota oikeaan yhteyteen, yhdistää aiemmin opittuun. Käsitteiden avulla pystymme luomaan asioista mielikuvia, jotka auttavat ymmärtämään, mihin näitä asioita on mahdollista käyttää.

Vanhempina voimme tehdä paljon käsitteiden omaksumisen hyväksi. Kielen, ajattelun työkalun, käyttäminen on tärkeää. Käsitteiden käyttö kehittyy aina, kun joutuu pukemaan ymmärrystä sanoiksi. Anne ja Elin antavatkin perheille mm. seuraavia vinkkejä:

  • Koettakaa järjestää yhteisiä aterioita. Istukaa ruokapöydässä pitkään. Jutelkaa asioista kaikessa rauhassa, ihan mistä tahansa. Tehkää myös lasten nukkumaanmenosta yhteinen hetki.
  • Järjestäkää kotiin ruutuvapaita vyöhykkeitä, joko tietyissä huoneissa tai tiettyyn aikaan.
  • Pelatkaa yhdessä kortti- ja lautapelejä.
  • Laittakaa ruokaa tai leipokaa yhdessä. Kokatessa on otollinen hetki puhua litroista, grammoista ja asteista, paikoista uunin sisällä, vuokien halkaisijoista ja ympärysmitoista ja kaikkien näiden sanojen merkityksestä.
  • Lähtekää kävelylle ja keskustelkaa eri kasvien, eläinten ja luonnon muiden ilmiöiden ominaisuuksista. Katsokaa lämpömittarista lämpötila ennen retkeä ja sen jälkeen.

Peruskäsitteiden oppiminen ja vahvistaminen hoituu siis puhumalla ja puhuminen sujuu luontevasti yhdessä asioita tekemällä.

Lähde: Anne Lene Johnsen ja Elin Natås: Ymmärrä matematiikkaa, 23-metodilla menestykseen

Ongelmanratkaisu

Piditkö tästä? Jaa se muillekin:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *